Vaellus

Tiistaina 27.11. lahdettiin kolmen paivan vaellukselle. Ensimmaisena paivana ajoimme n. tunnin verran Phediin (Pokharasta pohjoiseen) ja aloitimme vaelluksen nousemalla portaita ylos n. puolentoistatunnin verran. Ne portaat ei muuten ollu mitaan ihan normaaleja portaita vaan lahes pystysuoraan seinamaan laitettuja kivilaattoja joiden etaisyys toisistaan oli hyvin epamaarainen, joten valilla sai harppoa ihan kunnolla ylospain.

Ensimmainen lepopaikka.

Maisemaa matkanvarrelta

Koko ensimmainen paiva oli kaytannossa ylospain nousua. Kiipesimme lopulta 2050m korkeuteen, jossa yovyimme ensimmaisen yon. Paikka oli nimeltaan Austrailian camp ja siella oli paljon lintubongareita. Nahtiin monia eri kotkia, jotka lensi aivan meidan vieressa. Harvoin paasee nakemaan kotkia ylhaalta pain katsottuna, eli naki kotkan selkavarityksen.

Aamulla nukuimme pommiin, kun Anniinan kannykasta oli sammunut akku ja heratysta ei oltu kuultu. Onneksi oppaamme Umesh (joka on muuten cwc:n kasvatti) tuli koputtamaan huoneemme ovea 6.30 ja ehdimme juuri nakemaan auringonnousun. Majoituksestamme nakyi Annapurna South mielettoman kauniisti ja sen takaa pilkotti myos Annapurna 1. Naiden vieressa oli Fish Tail ja muita Annapurnia. Nepalilaiset on muuten tosi huonoja keksii nimia, kun annapurnia on varmaan joku viisi erilaista numeroituna korkeusjarjestyksessa ja sit viela etelainen ja pohjoinen. Myos kaikki hotellit ovat saaneet nimensa sijaintinsa mukaan. Kannattaa siis olla tarkkana minka nimisessa hotellissa yopyy, esimerkiksi Sarankotissa oli kaikki hotellit "view" loppuisia. Oli Panoramic view, Mountain view, Sunrise view, Super view, Lake view.... Yrita siina sit kysya neuvoa hotelliin jonka nimesta muistat, etta se oli joku "view".

Annapurna South auringonnousun valaisemana

Toisena paivana kaveltiin vajaa 6h laakson toista reunaa. Nahtiin pienia kylia ja paljon lapsia, jotka pyysi suklaata tai karkkia. Muuta englantia ei ne sit osannutkaan. Kun kysyin mita kuuluu, niin ne meni ihan hiljaseks.

Alamakea heti aamusta.

Kyla rinteessa.

Kolmantena paivana pelkkaa alaspain laskeutumista ja paluu takaisin hotellille. Otettiin loppupaiva erittain rennosti nauttien lampimasta suihkusta ja auringonpaisteesta. Oli ihan mielettoman hieno reissu upeassa seurassa. Taytyy kyl sanoo, etta jos tanne Nepaliin asti raahautuu, niin suosittelen vakavasti harkitsemaan jonkinmoista vaellusta.

Pokharan "Phewa lake" ja kaupunki nakyy.